Kartoitimme toiminnastamme aiheutuvia ilmastopäästöjä laskemalla hiilijalanjäljen vuodelle 2021 yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kanssa. Laskennassa otettiin kattavasti huomioon sekä oman toimintamme päästöt että koko arvoketjun päästöt.
Yrityksemme vuoden 2021 hiilijalanjälki oli 1 305 tonnia CO2ekv, mikä vastaa noin 125 keskivertosuomalaisen vuotuisia hiilipäästöjä. Yli 90 % päästöistä aiheutui arvoketjun epäsuorista päästöistä – raaka-aineiden ja materiaalien hankinnoista sekä myytyjen tuotteiden käytöstä ja käytöstä poistosta. Päästöjä syntyy muun muassa raaka-aineiden tuotannossa ja materiaalien valmistusprosesseissa, sekä käytön osalta myytyjen tekstiilien pesussa ja kuivauksessa. Myös myytyjen tuotteiden käytöstä poiston eli jätehuollon päästöt laskettiin mukaan hiilijalanjälkeen.
”Raaka-aine- ja materiaalihankinnat ovat meillä suuret, mikä on tyypillistä valmistavalle teollisuudelle. Haasteena on saada riittävää tietoa eri vaihtoehtojen päästöistä. Hyödynnämme jo tehokkaasti teollisuuden sivuvirtoja ja tuotteemme ovat pitkäikäisiä ja kestäviä. Vaikka vastuullisten tuotteiden ja materiaalien käyttäminen ei aina näy suoraan hiilijalanjäljen pienentymisenä, on sillä muita positiivisia vaikutuksia ympäristön, sosiaalisen vastuun ja tuoteturvallisuuden kannalta”, kertoo Lennolin toimitusjohtaja Pirjo Pystykoski-Sopanen.
Oman toimintamme suorat päästöt sekä ostetun energian synnyttämät päästöt ovat melko pienet, yhteensä vain 4,6 % koko hiilijalanjäljestä. Ostoenergian päästöistä 97 % muodostui sähköntuotannosta. Olemmekin tehneet jo merkittäviä muutoksia pienentääksemme sähkön hankinnan päästöjä. Vuoden 2022 maaliskuun alusta lähtien kaikki käyttämämme sähkö on uusiutuvaa, ja tehtaamme katolle asennetaan parhaillaan aurinkopaneeleja. Pian jopa 25 % vuotuisesta sähkönkulutuksestamme katetaan omilla aurinkopaneeleilla.
”Hiilineutraaliuden saavuttaminen valmistavan teollisuuden yrityksenä on haasteellista pelkästään omalla toiminnalla, mutta teemme sellaisia asioita, mitä pystymme. Esimerkiksi oman puupellettivoimalamme merkitys päästöissä on suuri – jos kaikki lämpö olisi ostettua kaukolämpöä, olisivat lämmityksen päästöt yli seitsenkertaiset. Vähennämme muovia pakkausmateriaalina, kuljemme pitkät työmatkat junalla ja kannustamme työntekijöitä kimppakyyteihin”, Pystykoski-sopanen sanoo.
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin toiminnan, kuten organisaation, palvelun tai tuotteen aiheuttamaa ilmastovaikutusta. Kun hiilijalanjälki on laskettu organisaatiolle, se kertoo käytännössä organisaation toiminnassa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2ekv), jossa eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset on yhdenmukaistettu vastaamaan hiilidioksidin
vaikutusta.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen hiilijalanjälkilaskenta perustuu kansainvälisiin standardeihin Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard, GHG Protocol Corporate Value Chain Accounting and Reporting Standard sekä ISO 14064-1, jotka ovat yleisimmin käytetyt standardit organisaatioiden
hiilijalanjälkilaskennassa.
Päästölähteet on jaoteltu GHG Protocol -laskentamenetelmän luokkiin (Scope), jotka on
esitetty kuvassa 1. Yrityksemme päästöt jakautuivat GHG-standardin mukaisiin luokkiin seuraavasti:
• Scope 1: 0,3 %
• Scope 2: 4,3 %
• Scope 3: 95,4 %